-------------------------------------------------------------------------------------------------------
21.2.213
Lakivaliokunta äänestänee ensiviikolla siitä, otetaanko homojen oikeus avioliittoon ja lasten adoptointiin tähtäävä lakialoite valiokunnan käsittelyyn vai ei. Sinänsä se on epädemokraattinen päätös, koska lakialoitteen on allekirjoittanut alle sata kansanedustajaa. Lakialoite ohittaa huomiollaan useat jopa yli sadan allekirjoittaneen henkilön lakialoitteet. Demokraattista tai ei, Helsingin Sanomat on huolestunut tasa-arvosta maassamme.
Helsingin Sanomien verkkosivut nosti sunnuntai-iltana 17.2 esille vanhan artikkelin (29.9.2011)koskien lausuntoani työnantajan oikeudesta saada tietää työnhakijan seksuaalinen suuntautuminen. Kyseisessä artikkelissa kommenttini on irrotettu asiakokonaisuudesta. En ollut koskaan lausunut HS otsikoimaa väitettä. Uutinen nosti silloin aikamoisen mediamylläkän. Olinkin kahdessa keskusteluohjelmassa, kolmessa radiohaastattelussa ja joissakin lehtihaastatteluissa keskustelemassa aiheesta. Silloin asia tuli ymmärretyksi ja loppuun käsitellyksi.
Kaikesta huolimatta tämä kuvallani koristeltu vanha uutinen Helsingin Sanomien verkkosivujen etusivulla oli pääuutisen paikalla lähes neljä vuorokautta. Tietenkin se johti siihen, että sain yhteydenottoja lukijoilta, jotka eivät huomaa päivämäärää ja tiedustelevat uutisesta. Vasta torstai-iltapäivänä uutinen poistettiin etusivulta, oltuani useasti yhteydessä mm. päätoimittajaan.
Kyseinen lakialoite ja siihen sopiva muu uutisointi saa paljon huomiota mediassa. Media antaa paljon palstatilaa avioliittolakia kannattaville, vaikka lakialoitteen allekirjoittaneita on alle sata (76). Lakialoitteen vastustajat eivät helposti saa perinteistä avioliittoa ja perhettä koskevaa mielipidettään kuuluviin. Heidät nimetään helposti epätasa-arvoisiksi kiihkoilijoiksi, vaikka asian voisi joskus nähdä myös päinvastoin. Minua koskeva uutinen sopi nähtävästi hyvin Helsingin Sanomien tämän viikon teemaan; saada ihmiset yhden totuuden kannattajiksi.
Takaisin lakivaliokunnan ensi viikon kokoukseen. Se, että lakialoite edellä kuvatulla tavalla ajetaan median ja joidenkin kansanedustajien toimesta äänestettäväksi, johtaa siihen, että pian valiokunnissa äänestetään kaikista alle sadan allekirjoituksen lakialoitteista. Niihin kuuluvat Perussuomalaisten tekemät hyvät lakialoitteet. Miksipä ei, sillä siihen hallitus oppositiota suorastaan haastaa. Mielenkiintoista onkin nähdä mitä eduskuntalaitoksen lainsäätämisestä tulevaisuudessa tulee, jos hallituspuolueet eduskuntatyötä tähän suuntaan johtavat.
26.10.2012
Lakialoitteen tarkoitus on rajoittaa törkeissä rikoksissa tätä rikollisille perusteettoman suopeaa sääntelyä ja tehdä heille tuomituista rangaistuksista reaalisia rangaistuksia.
Rikoslain 2 c luvun nykyisistä säännöksistä seuraa, että ehdottomaan määräaikaiseen vankeusrangaistukseen tuomitun vangin ei juuri koskaan tarvitse suorittaa koko rangaistustaan vankilassa, vaan lakisääteinen ennenaikainen ehdonalainen vapauttaminen keventää merkittävästi hänen tosiasiallista rangaistustaan. Tämä etu - monesti jopa yli puolet rangaistusajasta - tulee lähes poikkeuksitta sellaisellekin rikoksentekijälle, joka on tuomittu varsin törkeästä rikoksesta.
25.10.2012
Suomalaisia puheenvuoroja, haastattelussa Mika Niikko. Katso video tästä.